EU uudistaa kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa

EU uudistaa kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa

Tuija Karanko

Tuija Karanko

Pääsihteeri

EU:n kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta tiukkenee ensi vuonna, kun uudistettu asetus tulee voimaan. Samaan aikaan suomalaisyrityksiä haastaa myös Yhdysvaltojen ja Kiinan kiristyvä vientivalvonta, joka kohdistuu myös paikallisten yritysten lisäksi ulkomaalaisiin yrityksiin. Yritysten ja vientivalvonnan tavoitteiden kannalta olisi toivottavaa, että vientivalvontaa kehitettäisiin jatkossa entistä enemmän neuvotteluiden ja kansainvälisten sopimusjärjestelmien kautta.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio saavuttivat kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta-asetuksen uudistamisesta yhteisymmärryksen marraskuussa. Uuden asetuksen odotetaan tulevan voimaan ensi vuonna, mahdollisesti alkusyksystä. Suomen elinkeinoelämän kannalta on positiivista, että kompromissi on saavutettu. Käytännössä uudistus kiristää nykyistä vientivalvontaa erityisesti kyberturvallisuustuotteissa. Lisäksi uudistuksella pyritään vähentämään elinkeinoelämän ja vientivalvontaviranomaisten hallinnollista työtä. Lopputulos aiheuttaa jonkin verran lisähaasteita yrityksille, mutta samalla uudistusprosessissa otettiin myös huomioon Suomen elinkeinoelämän esittämiä huolia.

Käytännössä uudistus kiristää EU:n omaa säätelyä pidemmälle kuin mitä kansainväliset sopimukset edellyttävät. Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan kehittäminen tulisi tehdä ensi sijassa kansainvälisissä sopimusjärjestelyissä. Tämä on ainoa keino valvonnan tavoitteiden toteutumiselle.

Lisätietoa uudistuksesta on saatavilla ulkoministeriön sivuilta.

VIENTIVALVONNAN TAVOITTEET OVAT LISÄÄNTYMÄSSÄ

Kaksikäyttötuotteet ovat tuotteita, palveluita tai tietoa, joita voidaan käyttää sekä siviili- että epätoivottuun sotilaalliseen käyttöön. Tällaisten tuotteiden vienti vaatii Suomessa vientiluvan, jotta voidaan varmistaa niiden vastuullinen vienti. Suomen vientivalvonta perustuu EU:n kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta-asetukseen.

Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan tavoitteena on estää joukkotuhoaseiden leviäminen ja niiden kehittäminen. Vientivalvonnalla halutaan myös estää teknologian epätoivottu sotilaallinen käyttö, viejämaan etujen vastainen käyttö tai käyttö, joka loukkaa ihmisoikeuksia.

Vaikka vientivalvonnan perinteisenä tavoitteena on ollut estää joukkotuhoaseiden leviäminen, EU:ssa on paineita ajaa myös muita politiikkatavoitteita vientivalvonnan avulla. Tämä haastaa vientivalvonnan säätelyä ja käytäntöjä. Euroopan parlamentti on nähnyt erittäin tärkeänä, että EU toimii arvojohtajana tuoden mm. ihmisoikeusnäkökulman vahvasti kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan kokonaisuuteen. Lisäksi on nähty tarve estää kaksikäyttöteknologian valuminen terrorismitarkoituksiin. Tämän lisäksi nykyistä lainsäädäntöä haluttiin uudistaa myös vastaamaan teknologista kehitystä.

SUOMALAINEN ELINKEINOELÄMÄ JA KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VALVONTA

Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta koskee Suomessa hyvin erilaisia yrityksiä ja toimijoita hyvin erilaisilla sektoreilla. Jatkossa entistä useamman suomalaisen yrityksen tuotteet luokitellaan kaksikäyttötuotteiksi, koska EU:n vientivalvonnan piiriin kuuluu jatkossa entistä enemmän suomalaisten kyber- ja viestintäteknologiaa tuottavien toimijoiden tuotteita, tietoa ja palveluja. Vientiä harjoittava yritys on itse vastuussa siitä, että se selvittää tuotteidensa ja palveluidensa vientivalvonnan alaisuuden. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei se, että vientiä valvotaan, tarkoita vientikieltoa.

Suomalaisia yrityksiä haastaa myös Yhdysvaltojen ja Kiinan kehittyvä kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta, joka kohdistuu myös ulkomaisiin toimijoihin. Pahimmassa tapauksessa nämä maat toteuttavat keskenään ristiriitaista säätelyä, joka asettaa yritykset tilanteeseen, jossa ne joutuvat päättämään, minkä maan lainsäädäntöä noudattavat. Jotta tällaisilta tilanteilta vältyttäisiin, Suomen ja EU:n tulee vaikuttaa siihen, että vientivalvontaa kehitettäisiin ensi sijassa yhteistyössä ja kansainvälisten sopimusten kautta.

Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan kehittäminen tulisi tehdä ensi sijassa kansainvälisissä sopimusjärjestelyissä. Tämä on ainoa keino valvonnan tavoitteiden tehokkaalle toteutumiselle ja markkinoiden fragmentoitumisen estämiseksi. Käytännössä nyt tehtävä EU:n asetusuudistus kiristää EU:n omaa säätelyä pidemmälle kuin mitä kansainväliset sopimukset edellyttävät, mikä on haaste eurooppalaisille yrityksille.

EU:ssa suurin ongelma kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnassa on ollut, etteivät jäsenmaat toimeenpane nykyistäkään säätelyä samalla tavalla. Tämä johtaa tilanteisiin, jossa yritykset eivät kilpaile samoilla pelisäännöillä. Toivomme uuden säätelyn tiivistävän jäsenmaiden välistä yhteistyötä ja sitä kautta parantavan valvonnan toimeenpanoa, mikä helpottaisi suomalaisyritysten tilannetta ja vahvistaisi vientivalvonnan tuloksellisuutta.

 

Saila Turtiainen, asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Tuija Karanko, pääsihteeri, Puolustus- ja ilmailuteollisuus, PIA ry

Kirjoittajat toimivat EK:n vientivalvontaryhmän sihteereinä
PIA ry on Teknologiateollisuus ry:n jäsen